Niin se talvi sitten saaapui vihdoin viimein ja rytinällä tulikin. Loppiaisena oli vielä vesikeli kun Keuruulle ajelin ja siitä pari päivää, - 20.. hyrrrr. Tollerihan ei pukineita normaalisti tarvitse, mutta nyt ovat tytöt saaneeet lämpömanttelit niskaan. Ei vaan minun luonto riitä laittaa tyttösiä aamulla "nakuna" -25 lenkille. Taika pitää manttelia ihan tottuneesti, ei häiritse. Lumo sitä vastoin... Noo, kyllä sekin takkia pitää ja siinä liikkuu ihan normaalisti, mutta se pukeminen! Neiti heittäytyy ihan lötköksi selälleen kun pitäisi pukea, on kun "tuomiolle" menossa. Siitä sitten saa kaapia velttoa koiraa ylös ja takkia niskaan.
Vuoden näyttelyt aloitettiin Turku KV:stä viime viikonloppuna Lumon kanssa. Narttuja oli ilmoitettu huimat 42 kpl ja valioluokassa kisaajia oli viisi. Tuomaroimassa Jaana Hartus, jolla kävimme syyskuussa tollershowssa. Tuomarin linja oli hieman kysymysmerkki, mitä haki. Toisaalta jykeviä ja isoja, toisaalta taas hyvinkin rimpuloita ja pieniä koiria. Arvostelutkaan eivät pitäneet "linjaansa" tollershowhun, eristä h:hon ja sitä rataa. Lisäksi tuomari mittasi lähes kaikki koirat, niin suuret, pienet kuin keskikokoisen näköiset.
Meikäläisiä oli kisaamassa Wilkku, joka voitti nuorten luokan sa:lla. Pu- kehässä oli 6 urosta (kaikkineen 22) ja harmittavasti Wilkku ei sijoittunut. Lumo sitten sai ihan kivan arvostelun, paitsi loppukaneetti: karva voisi olla parempi. Eipä siinä mitään, mutta Lumolla vaan sattuu olemaan tällä hetkellä oikein upea karvapeite, jota monet näyttelypaikallakin kehuivat. Valioluokassa edelle meni koiria jolla ei se karva ihan tätä luokkaa ollut, mutta ehkäpä sijoitusperusteet sitten olivat jossain muualla. Ai niin, olihan Lumolla "hieman suuret korvatkin", kuten myös tollershowssa. Sijoitus sieltä vähän parani kuitenkin, kun saatiin sa. Valioluokan neljäs ja pn- kehässä kättely ulos (10 narttua kaikkineen). Ei mikään katastrofi, mutta kieltämättä tuo karva- kommentti laittoi tuomarin hieman "kyseenalaiseen" valoon...
Mikäli Taika on tiine, tulee maanantaina 3 viikkoa täyteen. Vieläkään en osaa sanoa, onko vaiko ei... Ruokahalu on suuri, mutta niinhän se Taikalla aina. Hieman seurallisempi ehkä on, mutta nämäkin moodit Taikalla vaihtelee normaalistikin. Joten, jännitys jatkuu ja 3.2 ultra sitten paljastaa totuuden. Hetken aikaa jännitystä siis vielä tiedossa. Pentukyselyitä tulee edelleen mukavaan tahtiin, joten toivotaan että niitä toiveita pystytään myös täyttämään :-)