Pennut ovat nyt saavuttaneet ja ylittäneet ensimmäisen ison rajapyykin- yhden viikon iän :-)
Tarkoitus oli pitää pienet "yksiviikkois bileet", ihan kuohuvan kanssa mutta kuinkas ollakaan, me varaäippä ja -iskä oltiin niin väsyneitä että bileet jäi vaan ajatukseksi. Oltiin vaan hiljaa tyytyväisiä siinä pentulaatikon äärellä että kaiki ovat selvinneet tänne saakka rankasta alusta huolimatta. Ja etenkin Taika on selvinnyt niin hienosti! On se vaan ihmeellinen eläin, herää nukutuksesta ja tärisee horkassa, näkee vierelle tuodut pennut ja alkaa imettää ja pestä niitä. Suuri n 30 cm leikkaushaava ei ole häirinnyt kertaakaan, ja haava on parantunut niin hienosti ettei sitä juuri edes mahasta erota. Ei vuoda eikä punoita. Antibioottiakaan ei tarvinnut aloittaa, joka on tottakai erityisen hyvä asia pentujen vatsojen kannalta.
Nyt elämä pentulaatikossa alkaa olla helppoa. Pennut imevät, nukahtavat, imevät, nukahtavat ja tämä sykli jatkuu ympäri kellon. Taika hoitaa pentuja hienosti, nukkuu sikeästi kun pennut imevät rauhassa ja sitten heräilee pesemään peput. Taika on malttanut alkaa jo ottaa "omia hetkiä" pentulaatikon ulkopuolellakin, väliin sen löytää sikeästä unesta viileästä eteisestä. Pentuhuoneessa on lämmintä + 26 joten arvatenkin äippä kaipaa välillä vähän viilennystä :-)
Kaikkien pentujen painot ovat nousseet ihan mukavasti. Isoilla "rohmuilla" paljon, kolmella pienemmällä sitten vähemmän. Pieniä pidetään erityis"luokalla" eli niille huolehditaan tiheämmät syötöt, ne saavat arvokasta ravintolisää päivittäin ja niiden painonkehitystä seurataan tiheämmin kuin muiden. Muita punnitaan vain kerran / vrk. Pienet ovat kooltaan n 100 g isoimmista pienempiä, ei kuulosta paljolta mutta pienissä eläimissä se toki huomattava ero on. Virkeitä ja pontevia ne ovat kuitenkin kuten isotkin, joten eiköhän ne siitä kasva isojen vanavedessä. Taikakin oli aikanaan itse pentuna se "pikkuinen" ja nyt on pentueensa varmaan rotevin narttu :-)