Saimme tänään tietää että mahduimme kuin mahduimmekin mukaan kahden viikon päästä pidettävään mejä- kokeeseen! Tosi jännää ja vähän pelottaakin, kuinka me siellä selvitään... No Taikahan kyllä selviää, nuuskuttelu joko kiinnostaa tarpeeksi tai sitten ei, mutta emännällä on tekemistä varsinkin siinä oppaana toimimisessa. Toivottavasti en onnistu täysin eksyttämään opastamaani koirakkoa:)

Eilen teimme metsälenkillä daminoutoja Taikan kanssa niin, että silloin kun Taika ei nähnyt (tuli siis kaukana perässä tai meni edellä) heittelin 3 damia metsään. Sitten kutsuin Taikan luokse ja käskin hakea. Ihmeen hyvin tyttö tajusi mitä piti tehdä. Kaikki damit haettiin muutamaan kertaan ja innokkaasti! Ei siis tarttenut nähdä damin heittoa syttyäkseen noutamiseen, hyvä:) Kun sama joskus saataisiin sujumaan varistenkin kanssa...

Taitaa Taikalla olla nyt valeraskaus edennyt pentuvaiheeseen, sillä pesää on kaiveltu muutamana iltana oikein huolella sohvalle ja sitten sängyn alle. Myös ruoka on lakannut maistumasta entiseen malliin ja pehmokoiraa on pidetty suussa autuaan näköisenä. Mitähän tuostakin vielä tulee.. No toisaalta äidinvaistot tuntuu olevan kunnossa jos sitten joskus niitä oikeitakin pikkuisia taloon saapuisi;)