Nyt se sitten löytyy Taikkiksenkin palkintohyllyltä se peljätty sininen nauha, siitä sinivalkoisen sertin viekusta. Ko. kauhistuksen kävimme hakemassa sunnuntaina Hyvinkäältä, jossa Leni Finne oli tuomaroimassa. Aurinkolasit silmillä, kahiseva viitta päällä ja ihme vinkulelu kädessä tuomari-rouva oli Taikan mielestä niin pelottava että tyttö halusi vain pois kehästä ja kauas. Heli parka joutui luimistelevaa koirua kehässä pitelemään ja vastaanottamaan sinisen nauhan saatesanoin että "käytös laski palkintosijaa". No eipä siinä sitten mitään, täytyy alkaa totuttaa Taikaa myös erikoisesti pukeutuneisiin ja muuten tavallisesta poikkeaviin ihmisiin. Luulempa että osansa Taikan venkoilussa oli juuri loppuneilla juoksuilla, neiti ei ole ollut oma itsensä laisinkaan. Ihan veto pois ja ihme aivoituksia. Tule takaisin ihana energinen ja iloinen tollerivempula, tule pian!!!
Toinen viikonlopun näyttelyistä oli lauantaina Tuusulassa, jossa Kirsi Nieminen katsoi Taikan EH:n arvoiseksi. Tulos JUK EH2. Ihan ok, moitittiin hieman tuhdiksi ja laiskasti liikkuvaksi. Ja taas katsoo emäntä peiliin, kukahan on syöttänyt makkaraa ja mokkoo ja jättänyt lenkit mini-mini- mittaisiksi, kukahan??? No joo. Nyt pidetään näyttelytaukoa kolme viikkoa ja sitten käydään näyttäytymässä Helsingissä. Tai katsotaan nyt reipastuuko tyttis yhtään, että kannattako sinne mennä itseään mokaamaan. Elokuu on täynnä näyttelyitä, nyt hieman alkaa kaduttaa ilmoittautumisinto joka toukokuisen sertin ansiosta puhkesi... No, ei kun tulta päin ja katsotaan mitä elämä tuo tullessaan. Nyt viettelemme Taikan kanssa rauhallista eloa kodin ja veneen välillä. Ei mitään ekstra-aktiviteetteja vaan kunnon lepoa ja aikaa toipua hormonimyrskyistä. Taikaaaaaa, tule takaisin, tule pian!!!